Suomi niittää jälleen mainetta ylipitkillä oikeusprosesseilla. On käsittämätöntä, että Suomi tekee näitä samanlaisia ihmissoikeusloukkauksia vuodesta ja kuukaudesta toiseen.
Tapaus WinCapitan yhteydessä on ihmisten syyllistäminen ja löysässä hirressä roikottaminen ylittänyt jo kauan sitten kaikki kohtuuden rajat. Syyttömien ihmisten omaisuudet ovat olleet takavarikoituna jo usean vuoden ajan. Tämä maan tapa on kokonaisuudessaan todella sairas. Syyttömyysolettama ei toteudu Suomessa, niin kuin sen tulisi toteutua kaikissa länsimaisissa oikeusvaltioissa.
Eräs blogin lukijoiden hyvin tuntema oikeustieteen tohtori totesi taannoin TV:ssä, että pitkät oikeusprosessit kyllä loppuisivat, jos suomalaiset oikeudenpalvelijat alkaisivat noudattamaan lakia.
Ylipitkät oikeusprosessit aiheuttavat mittaamatonta vahinkoa löysässä hirressä roikkuville suomalaisille, mutta tätä "maan tapaa" ei selvästikään haluta muuttaa.
Mikä suomalaisissa prosesseissa väitetään olevan niin erilaista, että Suomi tyytyy olemaan Pohjois-Euroopan häpeäpilkku tässä asiassa?
Korvaussummat näissä asioissa on kuitenkin olemattomia ja tästä johtuen Suomi selvästikin makselee mielummin muutaman tuhannen korvaukset, kuin vakavissaan edes yrittäisi korjata tämän vakavan ongelman. Verovaroilla elätettävät oikeudenpalvelijat eivät siis kunnioita ihmisoikeussopimusta niin, kuin sitä tulisi kunnioittaa. Maailman parhaassa maassa tulisi kunnioittaa omien kansalaisten ihmisoikeuksia.
STT julkaisi tänään 11.11.2011 oheisen tiedotteen:
Suomi on saanut jälleen tuomion liian pitkästä oikeudenkäynnistä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) määräsi Suomen maksamaan 3 000 euroa korvausta jutusta, jonka käsittely kesti yhteensä reilut kahdeksan vuotta.
Esitutkinta ja syyteharkinta kestivät melkein viisi vuotta. EIT piti sitä pitkänä, vaikka kyseessä oli aikaa vievä talousrikosvyyhti.
Käräjä- ja hovioikeudessa juttua puitiin vajaat kolme vuotta. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, mutta harkitsi sitä neljä kuukautta.
Suomi on saanut selvästi enemmän langettavia tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kuin muut Pohjoismaat. Tilaston mukaan Suomelle on kertynyt yli sata tuomiota vuodesta 1959 vuoteen 2009.
Valtaosa Suomen tuomioista on tullut juuri liian pitkistä oikeudenkäynneistä. Ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa.
Epäkohdat eivät poistu, jos niitä ei edes yritetä poistaa.
Niin, tämä on todella outoa, että tälle asialle ei tehdä mitään. Samoin uutisointi tästä "pohjoiskorealaisuudesta" on sangen vähäistä. Nämä jutut eivät ole iltapäivälehtien lööpeissä vaikka ne sinne kuuluisivat. Suomessa vallitseva "Putinin media" ei uskalla näitä lööpittää.
VastaaPoistaLainaan erästä kaveria: "Uutisointi ja reaalimaailma voi olla hyvinkin mielenkiintoista". Toisin sanoen kaikkea sontaa tämä iltapäivälehdet kyllä toitottavat varsin usein.
Krp tyrmää rikossyytteistä sopimisen
VastaaPoistaKeskusrikospoliisi pelkää moraalin ja kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun kärsivän, jos rikoksista voisi selvitä ilman syytettä oikeudessa, kertoo Aamulehti.
Keskustelunavaus liittyy oikeus- ja sisäministeriön työryhmän ehdotukseen ottaa syytteistä sopiminen yhdeksi keinoksi lyhentää oikeudenkäyntejä kinkkisissä talousrikosjutuissa.
- Se, että tuomioistuinprosessiin liittyy kaupanteko, on minulle outo käsite. En ole valmis suin päin siihen siirtymään. Se vaatii kunnon perustelut ja keskustelun, krp:n päällikkö Rauno Ranta toteaa Aamulehdelle.
Myös konkursseihin perehtynyt prosessioikeuden emeritusprofessori Erkki Havansi arvelee, että muutos herättäisi kysymyksen siitä, onko laki kaikille sama.
- Taitavat talouselämän keinottelijat olisivat entistä paremmassa asemassa. Tavallisiin ihmisiin se voisi vaikuttaa niin, että mitäs mekään tässä vanhanaikaista, pikkutarkkaa lainkuuliaisuutta noudattaisimme, Havansi konkretisoi lehdessä.
Pohijalaane
Vanki voi päästä kotiin panta nilkassa
VastaaPoistaLyhyehkön vankeusrangaistuksen voi vastaisuudessa suorittaa eräissä tapauksissa kotona. Eduskunta on hyväksynyt kiistellyn lainmuutoksen.
Tuomittua valvotaan rangaistuksen aikana teknisin keinoin, kuten esimerkiksi nilkkaan kiinnitettävällä jalkapannalla.
Uuden valvontarangaistuksen avulla tuomittu voisi jatkaa töitään tai opintojaan, mikä ei suljetussa vankilassa olisi enää mahdollista.
Eduskunta hyväksyi uuden rangaistusmuodon äänestyksen jälkeen. Vastaan äänestivät perussuomalaiset ja keskustalainen poliisikansanedustaja Oiva Kaltiokumpu.
Pohojalaane