Sanomat24: Omituista uutisointia Helsingin Sanomilta

Sanomat24 julkaisi oheisen tiedotteen 6.1.2011.

Helsingin Sanomat on julkaissut omituisella tavalla uutisen WinCapitan Hannu Kailajärven puolustuksen vaihtumisesta 5.1.2010, laatijana toimittaja Lasse Kerkelä.

Sanomat24.fi julkaisi jo marraskuussa 2010 uutisen tuosta puolustuksen vaihtumisesta. Samassa yhteydessä uutisoitiin, että väistyvän puolustajan tohtori Kavoniuksen rooli on muuttumassa todistajaksi. Muutamalla asiaan liittyvällä asiasanalla Internetin hakukoneisiin olisi jutun laatineelle Lasse Kerkelälle tämä paljastunut, sanoo Sanomat24.fi -verkkolehden päätoimittaja Jarmo Juntunen.

Vantaan käräjäoikeus on 19.11.2010 antamallaan päätöksellä vapauttanut oikeustieteen tohtori Petter Kavoniuksen Kailajärven puolustajan tehtävistä ja määrännyt asianajaja Sorsan Kailajärven puolustajaksi 16.11.2010 lukien. Mikä uutinen on tuo 5.1.2011?, ihmettelee Juntunen.

On omituista Helsingin Sanomilta, että se julkaisee uutisena vanhan asian, jonka toinen kilpaileva media on julkaissut jo tuoreena. Tässä Lasse Kerkelän uutisoinnissa ei mainittu mitenkään, että toinen media sen on jo julkaissut tuosta asiasta. Osa muusta mediasta on seurannut uutisointia ikään kuin Helsingin Sanomat olisi ensin uutisoinut asiasta, sanoo Juntunen.

Helsingin Sanomissa on tosin väitteitä, joita ei ollut marraskuussa laatimassani uutisoinnissa tästä asiasta, mutta se saattaa toimittaja Lasse Kerkelän entistä oudompaan valoon, toteaa Juntunen.

Kailajärven lakimies tohtori Kavonius on 15.11.2010 Vantaan käräjäoikeudelle toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että hänet vapautetaan Kailajärven puolustajan tehtävistä päämiehen ja puolustajan välillä ilmenneen luottamuspulan vuoksi. Tämä lukee suoraan Helsingin Sanomien ”uutisoimassa” käräjäoikeuden ratkaisussa, sanoo Juntunen.

Todistajan ja puolustajan tehtävät ovat ristiriidassa ja synnyttävät puolustajalle luottamuspulan, koska puolustajan tulisi pitää asioita päämiehen ja puolustajan kesken luottamuksellisena, ja todistajan puolestaan lähtökohtaisesti kertoa kaikki ankaran rangaistuksen uhalla. Tätä selkeää luottamuspulan syytä ei Kerkelä ole lukijoilleen kertonut, huomauttaa Juntunen.

Otsikointi puolustajan saamista potkuista päämieheltään on vähintäänkin omituista, kun puolustaja itse on vapautusta tehtävistä hakenut. Onko harhauttavien tai epätosien väitteiden lisääminen laatimaani uutiseen vanhasta tapahtumasta tehnyt siitä uuden asian?, ihmettelee Juntunen.

Molemmat uutisoinnin kohteet, eli sekä Kailajärvi että Kavonius, oudoksuivat selvitykseni mukaan Kerkelän uutisoinnin ajankohtaa. Samoin molemmat pitivät Kerkelän laatimaa uutisointia tarkoitushakuisena ja asenteellisena, Juntunen lisää.

Helsingin Sanomien puolesta olen vilpittömästi pahoillani, että sen sivuille on päässyt toimittaja Lasse Kerkelän heikkolaatuista työtä, kun lehden toimittajat ja työn laatu ovat yleisesti ottaen viime aikoina olleet hyvin korkeatasoisia, sanoo Juntunen.

HS: WinCapitan Kailajärvi antoi lakimiehelleen potkut

Helsingin Sanomat julkaisi tänään vuoden ensimmäisen WinCapita-juttunsa. Koko kirjoitus on kyhätty kokoon varsin heppoisista aineksista ja melkoisen hutiloimalla. Kuvastaa varsin suurta huolimattomuutta, että kuvatekstin mukaan jutun kuvassa pitäisi olla Kailajärvi, mutta todellisuudessa kuvassa on kuitenkin täysin eri henkilö. Kuka tunnistaa tämän TV:stä tutun hahmon?

Helsingin Sanomat ehti siis ensin, mutta nähtäväksi jää, kenen vuoro on seuraavaksi.

Hesarin juttu aukeaa luettavaan kokoon klikkaamalla:

Kenraali Gustaf Hägglund on WinCapita-sijoittaja

Kaikkien suomalaisten tuntema, entinen puolustusvoimien komentaja Gustaf Hägglund on sijoitusklubi WinCapitan jäsen. Hägglund kertoo jäsenyydestään avoimesti uudessa kirjassaan. Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta tänään sunnuntaina.

On siis ollut täysin harhaanjohtavaa maalata WinCapita-sijoittajista jonkinlaisia hölmöläisiä ja paljon mainostettua "tuulipukukansaa". Hägglund tunnetaan mm. pankkimoguli Björn Wahlroosin metsästyskaverina. Kenraali mainitsee tehneensä sijoituspäätöksen metsästyskavereidensa suosittelusta. Kuka onkaan tuo tarinassa nimeltä mainitsematon Hägglundin sponsori? Saako kenraalin sponsori syytteet törkeästä petoksesta ja rahankeräysrikoksesta siinä, missä "kaikkien" muidenkin sponsoreiden uskotellaan saavan.

Uskon vahvasti, että "herroilla" on Suomessa eri laki, kuin tavallisella kansalla. Kenraali mainitsee selväsanaisesti, että hänelle on suositeltu klubin toimintaa, kuka suositteli?

Jokainen WinCapitaan sijoittanut voi onnitella itseään ja todeta olleensa hyvässä seurassa ollessaan hyvin toimivan sijoitusklubin jäsen.

WinCapitan toiminta on haluttu julkisuudessa tuhota mustamaalaavilla lehtikirjoituksilla. Sijoittajat ovat ajettu järjestelmällisesti negatiiviseen valoon. Case WinCapita on kuitenkin hyvin toisenlainen, kuin se mitä suuri yleisö on opetettu uskomaan.

Kiistattomat todisteet kenraali Hägglundin WinCapita -jäsenyydestä löytyy hänen kirjastaan ja Helsingin Sanomista sunnuntaina 22.8.2010 osiossa C2.

Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi alkavat saada juonesta kiinni

kuva: Uusi Suomi + Helsingin Sanomat
kuvassa: Valtteri Varpela + Minna Passi

Olen arvotellut toimittajien asenteellisuutta ja ammattitaidottomuutta useissa kirjoituksissani. Edellisessä kirjoituksessa totesin, että lehdistö on ollut varsin passiivinen WinCapita -vyyhdin ympärillä viime aikoina. Eilinen kuitenkin teki mediasta jälleen aktiivisen. MTV3 oli ainut valtamedia, joka ei uutisoinut jotain WinCapitan tai Worldwide Investment Solutions House Wincapita Oy:n toiminnasta.

Lehtikirjoitusten asiasisältö on ollut monesti luokattoman huonoa, kuten blogini lukijat hyvin tietävät. Eiliset kirjoitukset olivat yleisesti heikkotasoisia. Media sotkee edelleen käsitteet, henkilöt, kuvat, huhut, yhtiöt ja kuvitelmat kaikki yhdeksi mössöksi.

Voin kertoa, että on täysin mahdotonta harjoittaa asiantuntevaa journalismia tuollaisella koheltamisella. Taustatietojen selvittäminen on aina kaiken kirjoittamisen lähtökohta. Missä on toimittajien kunnianhimo ottaa asioista oikeasti selvää? Tällä hetkellä jutut raavitaan kokoon olemattomista aineksista ja tästä johtuen nykyiset lehtijutut muistuttavat pelkistä käytetyistä varaosista rakennettua "uutta" autoa. Kaukaa katsottuna kaikki näyttää hyvältä, mutta läheltä nähtynä lopputulos on pelkkä säälittävä kyhäelmä.

Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi erottuivat sentään edukseen eilisestä uutistarjonnasta. Kummankin lehden jutuissa oli vivahdus siitä kaivatusta analyyttisemmasta lähestymistavasta.

Helsingin Sanomat kirjoittaa:
" HS:n haastattelemien valuuttakaupan asiantuntijoiden mukaan automatisoidun valuuttakauppajärjestelmän kehittäminen on mahdollista. Sellaisia on maailmalla vuosien saatossa kehitettykin. "

Uusi Suomi kirjoittaa:
" Pääepäilty Kailajärven oikeusavustajan Petter Kavoniuksen mukaan puolustuksella on näyttöä siitä, että on klubilaisia, jotka ovat käyneet voitollista valuuttakauppaa WinCapitan valuuttakauppaohjelmistolla. "

Minna Passi (HS) ja Valtteri Varpela (US) saavat kirjoituksistaan erityiskiitokset. Näyttää siltä, että sittenkin on olemassa itsenäisesti ajattelevia journalisteja. Monet toimittajat syyllistyvät häpeälliseen laiskuuteen ja ylimielisyyteen. Asenteellisuus on iso este ammattimaiselle työskentelylle.

Kuka toimittajista haluaa vuoden journalistipalkinnon siitä, että selvittää perusteellisesti ja uutisoi, mikä WinCapita on oikeasti?

Helsingin Sanomien artikkeli:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/WinCapita-jutun+p%C3%A4%C3%A4ep%C3%A4ilty+kehitti+uuden+Wincapitan+j%C3%A4rjestelm%C3%A4n/1135253417441?ref=rss

Uuden Suomen artikkeli:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/86592-wincapita-20-%E2%80%9Dei-ihan-sama-systeemi%E2%80%9D

Hannu Kailajärvi on kiistänyt osan rikosepäilyistä

WinCapitasta oli paljon erilaisia uutisointeja eilisen torstain aikana. Tulen julkaisemaan materiaalia eilisestä myöhemmin tämän päivän aikana. Eilen illalla Helsingin Sanomat julkaisi uuden mielenkiintoisen kirjoituksen.

Helsingin Sanomien kirjoitus tukee täysin sitä väitettä, jonka mukaan Kailajärvi ei ole tunnustanut syyllistyneensä huijaukseen. Huijauksen tunnustaminen on ollut median oma keksintö. KRP ei ole kokenut tarpeellisena kuitenkaan korjata tätä mediassa kiertänyttä, virheellistä tietoa. Mielestäni KRP:n toiminta on ollut todella vastuutonta ja muutenkin hampaatonta tiedottamisen osalta.

Eräs kommentoija kirjoittikin, että KRP kiirehti korjaamaan väitteen, jonka mukaan rikosilmoituksen tehneitä jäseniä ei eroteta WinCapitasta. Miten kummassa KRP korjailee näin valikoivasti virheellisiä uskomuksia? Tärkeintä eli Kailajärven väitettyä tunnustusta KRP ei ole kuitenkaan vaivautunut korjaamaan. Totuuden saattaminen julkisuuteen kun ei ole KRP:n etujen mukaista. Keksiikö joku lukijoista jonkun toisen lisäsyyn KRP:n selkärangattomuudelle?

KRP ei myöskään ole ollenkaan oikea taho kertomaan, miten WinCapitan toiminnasta rikosilmoituksen tehneitä jäseniä tullaan kohtelemaan vyyhdin selvittyä. Jäsenten kohtalosta tulee päättämään ihan muut tahot kuin KRP.

Helsingin Sanomat uutisoi myöhään illalla (10.12.2009) seuraavaa:

WinCapita-vyyhdin pääepäilty Hannu Kailajärvi on kiistänyt poliisikuulusteluissa syyllistyneensä rahankeräysrikokseen.

Hänen mukaansa WinCapitalla oli toimiva tuote, valuuttakauppasignaalijärjestelmä, ja sitä kautta jäsenet saivat rahoilleen vastinetta. Hän ei myöskään koe syyllistyneensä kirjanpitorikokseen tai törkeään veropetokseen.

Törkeän petoksen mahdollisuuteen Kailajärvi ei ole ottanut kantaa.

"Asia ei ole mielestäni kovinkaan yksinkertainen johtuen WinCapitan toiminnassa tapahtuneista muutoksista. Esimerkiksi vuoden 2006 lopulla järjestelmä muutti oleellisesti luonnettaan."

"Tätä muutosta edeltänyt toiminta piti enemmänkin sisällään toimia, jotka antoivat näin jälkikäteen ajatellen vääränlaista mielikuvaa senhetkisestä toiminnasta jäsenistölle", Kailajärvi on sanonut poliisille.

Otteita Kailajärven poliisikuulusteluista julkaistiin ensi kertaa torstaina. Materiaali tuli julkiseksi, kun ensimmäinen WinCapitan sivuhaaraan liittyvä oikeudenkäynti alkoi.

Esitutkinta on Hannu Kailajärven osalta vielä kesken. Keskusrikospoliisin mukaan tutkinta pyritään saamaan valmiiksi talven aikana.

Helsingin Sanomat lupasi kertoa asiasta lisää tänään perjantaina. Oletan, että tämän päivän aikana case WinCapitasta tulee muutakin tekstiä luettavaksemme. Loppuviikosta ja koko viikonlopusta tulee varmuudella todella mielenkiintoinen.

Valuutta- ja johdannaismarkkinakysely Suomessa keväällä 2007

Oheinen teksti on lainaus Suomen Pankin 25.9.2007 julkaisemasta lehdistötiedotteesta. Teksti antaa hyvän kuvan siitä millaiset päivävoluumit valuuttakaupassa liikkuu pelkästään Suomessa. Valuuttakauppa ei siis todellakaan ole pelkästään sitä kun turistit vaihtelevat valuuttoja lomamatkaa varten. Valuuttakaupassa kyse on jostain aivan muusta.

Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) toteuttaa kolmen vuoden välein kyselyn kansallisten valuutta- ja johdannaismarkkinoiden toiminnasta maailmanlaajuisten valuutta- ja johdannaismarkkinoiden koon ja rakenteen selvittämiseksi. Suomen Pankki toteutti Suomessa toimivia rahoituslaitoksia koskevan osuuden kyselystä. Rahoituslaitoksilta kysyttiin niiden huhtikuun 2007 aikana tekemien valuutta- ja johdannaiskauppojen määrät sekä kesäkuun 2007 lopussa voimassa olleet sopimuskannat. Johdannaiskauppojen osalta tiedot koskevat OTC-markkinoita. Tiedot pyydettiin ilmoittamaan Yhdysvaltain dollareina. Nyt valmistuneet tulokset koskevat kauppamääriä, ja niistä on eliminoitu Suomessa toimivien rahoituslaitosten keskinäisestä kaupankäynnistä aiheutuva kaksinkertainen raportointi. Vuoden 2004 tiedot eivät ole kattavuusongelmien vuoksi täysin vertailukelpoisia nyt valmistuneiden tulosten kanssa. Kansainvälinen järjestelypankki julkaisee maailmanlaajuiset tulokset samanaikaisesti.

Valuutta- ja johdannaiskauppa yli viisinkertaistunut vuodesta 2004

Suomessa toimivien rahoituslaitosten valuutta- ja OTC-johdannaiskaupan nimellisarvoinen päivävaihto oli huhtikuussa 2007 keskimäärin 11,4 mrd. dollaria eli yli viisinkertainen vuoden 2004 vaihtoon verrattuna. Valuuttakaupan (ml. valuuttajohdannaiset) päivävaihto on yli nelinkertaistunut. Syynä on valuuttaswapien vaihdon laajeneminen yli kahdeksankertaiseksi. Spotkauppa on hieman supistunut. Korkojohdannaisten päivävaihto on kasvanut yli kymmenkertaiseksi, mikä johtuu erityisesti koronvaihtosopimusten ja OTC-korko-optioiden vaihdon voimakkaasta lisääntymisestä. Valuuttakaupan osuus kaikista kaupoista oli 73 % ja korkojohdannaisten osuus 27 %.

Valuuttakaupan päivävaihto oli kaikkiaan 8,3 mrd. dollaria, mistä perinteisten valuuttainstrumenttien – spotkauppojen, termiinien ja valuuttaswapien – osuus oli 98 %. Valuuttajohdannaisten (valuutanvaihtosopimukset ja OTC-valuuttaoptiot) osuus oli siten 2 %. Euroalueen osuus valuuttakaupan päivävaihdosta oli 26 %, mikä on noin puolet vastaavasta osuudesta vuonna 2004.

Korkojohdannaisten päivävaihto ylsi 3 mrd. dollariin. Instrumenteittain tarkasteltuna koronvaihtosopimusten osuus päivävaihdosta oli 65 %, korkotermiinien 5 % ja OTC-korko-optioiden 30 %. Euroalueen osuus korkojohdannaisten päivävaihdosta on supistunut 17 prosenttiin eli vajaaseen kolmannekseen vastaavasta osuudesta vuonna 2004.

Euron asema valuuttakaupoissa yhä keskeisempi

Valuuttakauppojen toisena valuuttana oli euro 89 prosentissa kaupoista. Euron osuus on hieman kasvanut vuodesta 2004. Yleisin valuuttapari oli euro / Yhdysvaltain dollari. Tämän valuuttaparin osuus kaupoista oli 31 %, joskin se on edelleen selvästi supistunut. Euro oli selvästi tärkein kaupankäyntivaluutta myös korkojohdannaisten kaupoissa, joissa euron osuus oli 82 %.

Suomessa toimivan rahoituslaitoksen vastapuolena useimmiten ulkomailla toimiva rahoituslaitos

Valuuttakaupoissa Suomessa toimivien rahoituslaitosten vastapuolena oli 73 prosentissa kaupoista ulkomailla toimiva rahoituslaitos. Osuus on kasvanut 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2004. Vastaavasti kotimaisten yritysten osuus vastapuolena on supistunut 18 prosenttiyksikköä eli 21 prosenttiin. Korkojohdannaisilla tehdyissä kaupoissa ulkomailla toimivien rahoituslaitosten osuus oli 88 %. Kotimaisista vastapuolista rahoituslaitosten osuus on kasvanut 10 prosenttiin ja yritysten osuus vähentynyt 2 prosenttiin.

http://www.bof.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/2007/tiedote32_2007.htm


kuva: Helsingin Sanomat