Kenelläkään oikeusprosessin ulkopuolisella
ei myöskään lain mukaan ole lupa painostaa näitä eripuolilla Suomea olevia
itsenäisiä oikeusistuimia.
WinCapita-jutun pääsyyttäjä Mika Appelsin on kuitenkin päättänyt toimia toisin. Syyttäjä Appelsin on hiljattain lähettänyt massapostia laamanneille ympäri Suomea. (Laamanni on käräjäoikeudessa viraston päälliköstä käytetty nimitys.)
Voisin kuvitella, että joissakin maailmankolkissa mafia toimii samalla tavalla, painostaen itsenäisiä oikeusistuimia taipumaan manipuloijan kannalta suotuisaan ratkaisuun. Mika ei selvästikään luota siihen, että käräjäoikeudet itsenäisinä päätöksentekijöinä, osaisivat tehdä ”oikean” ratkaisun. Tarkennan, että M. Appelsin ei suinkaan toimi syyttäjänä kaikissa WinCapitaan kytkeytyvissä oikeusjutuissa, mutta kiireelliseksi luokittelemallaan kirjeellä hän pyrkii oikeuslaitosta ohjailemaan.
Appelsin unohtaa tahallisesti mainita kirjeessään, että Itä-Suomen hovioikeus oli ensimmäinen oikeuspaikka, joka halusi tarkemmin perehtyä WinCapitan rakenteeseen. Itä-Suomen hovioikeuden oikeudenkäynti oli siitä erilainen, että syyttäjän ei annettu mielivaltaisesti jyrätä. Minkään lain mukaan kaikki se, mitä WinCapita teki ei voi kokonaisuudessaan olla rikollista toimintaa ja tästä johtuen WinCapitasta tulleet rahat eivät kaikki suinkaan ole rikollista rahaa.
Appelsin ilmoittaa kirjeessään, että syyttäjäryhmä aikoo edelleen jatkaa pyristelyään ja syyttömien WinCapita-sijoittajien kiusaamista, riippumatta siitä, että hovioikeudessa tuli jo pahasti pataan.
Rehellinen ja suoraselkäinen mies ei tällä tavalla toimisi, mutta Mika toimii.
Ohessa Mika Appelsinin laamanneille lähettämä kirje:
Voisin kuvitella, että joissakin maailmankolkissa mafia toimii samalla tavalla, painostaen itsenäisiä oikeusistuimia taipumaan manipuloijan kannalta suotuisaan ratkaisuun. Mika ei selvästikään luota siihen, että käräjäoikeudet itsenäisinä päätöksentekijöinä, osaisivat tehdä ”oikean” ratkaisun. Tarkennan, että M. Appelsin ei suinkaan toimi syyttäjänä kaikissa WinCapitaan kytkeytyvissä oikeusjutuissa, mutta kiireelliseksi luokittelemallaan kirjeellä hän pyrkii oikeuslaitosta ohjailemaan.
Appelsin unohtaa tahallisesti mainita kirjeessään, että Itä-Suomen hovioikeus oli ensimmäinen oikeuspaikka, joka halusi tarkemmin perehtyä WinCapitan rakenteeseen. Itä-Suomen hovioikeuden oikeudenkäynti oli siitä erilainen, että syyttäjän ei annettu mielivaltaisesti jyrätä. Minkään lain mukaan kaikki se, mitä WinCapita teki ei voi kokonaisuudessaan olla rikollista toimintaa ja tästä johtuen WinCapitasta tulleet rahat eivät kaikki suinkaan ole rikollista rahaa.
Appelsin ilmoittaa kirjeessään, että syyttäjäryhmä aikoo edelleen jatkaa pyristelyään ja syyttömien WinCapita-sijoittajien kiusaamista, riippumatta siitä, että hovioikeudessa tuli jo pahasti pataan.
Rehellinen ja suoraselkäinen mies ei tällä tavalla toimisi, mutta Mika toimii.
Ohessa Mika Appelsinin laamanneille lähettämä kirje:
Torstaina 26.9.2013 Itä-Suomen hovioikeus antoi ratkaisun koskien viittä vastaajaa Wincapitan rikoshyötyasioissa. Kyseessä oli ensimmäinen Wincapita-rikoshyötyasioissa annettu hovioikeustason ratkaisu. Hovioikeus hylkäsi syyttäjien menettämisseuraamusvaatimukset kokonaan äänestyspäätöksellä 2-1.
Wincapita syyttäjäryhmän syyttäjät ovat nyt saaneet eri käräjäoikeuksista yhteydenottoja, joissa tiedustellaan, mikä merkitys syyttäjien käsityksen mukaan kyseisellä tuomiolla on vireillä oleviin juttuihin. Wincapita-rikoshyötyasioita (ja rikosasioita) on vireillä tai tulee vireille yhteensä noin 600.
Pyydän Teitä saattamaan käräjäoikeuksissanne Wincapita-asioita käsittelevien tuomarien tietoon syyttäjien yhteisen kannan siitä, ettei kyseisellä yksittäisellä hovioikeuden ratkaisulla ole käsityksemme mukaan sellaista vaikutusta, että vireillä olevia Wincapitan rikosasioita tai rikoshyötyä koskevia asioita tulisi nyt syyttäjien harkita toisin tai oikeudenkäyntejä lykätä odottamaan tämän hovioikeuden tuomion lainvoimaistumista. Syyttäjien kanta on, että vireillä olevat jutut tulisi edelleen mahdollisimman pian käsitellä ilman uusia lykkäyksiä.
Lyhyesti kantamme perustuu näille pääkohdille:
- I-SHO:n tuomio on voimakkaasti ristiriidassa sekä lainvoimaisen Helsingin hovioikeuden antaman pääasian (Kailajärvi) tuomion kanssa että useiden jo annettujen käräjäoikeuden tuomioiden kanssa, joista osa on myös lainvoimaisia
- Tuomio on äänestysratkaisu, josta syyttäjät tulevat hakemaan valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta ainakin oikeuskäytännön yhtenäisyyden perusteella, koska eri tuomioistuinten ratkaisut ovat ristiriidassa ja tuomiolla jäädessään lainvoimaiseksi voi olla vaikutuksia noin 600 eri juttuun eri käräjäoikeuksissa
- Asiassa on odotettavissa lähiaikoina uusia eri hovioikeuksien ratkaisuja, jotka joko vahvistavat Helsingin hovioikeuden linjaa tai nyt I-SHO:n ottamaa tulkintalinjaa
- Vireillä olevien asioiden lykkääminen vähintään kuukausiksi odottamaan tämän asian lainvoimaistumista ei mielestämme ole perusteltua ottaen huomioon tutkinnan pitkä kesto
Ystävällisin terveisin, Mika
Appelsin
Wincapita-syyttäjäryhmän vetäjä
p. 029 xx xxxxx, 050-xxx xxxx
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
mika.appelsin@xxxxxx.fi
