Viime viikolla KRP innostui sähläämään WinCapita -vyyhtiin kytkeytyvien henkilöiden matkustuskieltojen kanssa. Onhan se sanomattakin selvää, että toiminnan laatu on väistämättä ala-arvoista, kun vasen käsi ei yhtään tiedä, mitä oikea käsi tekee.
KRP selitteli ontuen aiheuttamaansa Hannu Kailajärven matkustuskieltoa koskevaa sekaannusta oheisella lausunnolla:
”Matkustuskieltoa koskeva kuulutustieto poliisin rekisterissä tehdään käräjäoikeuden ilmoittamien tietojen perusteella. Käräjäoikeuden ilmoitusta emme ole siis vielä saaneet. 12.04.2010 olisi meillä kuulunut päivittää kuulutusrekisterin päivämäärätieto siten, että matkustuskielto olisi näkynyt edelleen voimassaolevana. Tuo päivämäärän muutos teknisenä toimenpiteenä on meillä jäänyt tekemättä. Siten myös (paikan nimi poistettu, P.K) poliisin kuulutusrekisteriin tekemän kyselyn perusteella matkustuskielto on näkynyt ei-voimassaolevana. Matkustuskielto juridisena pakkokeinona on edelleen voimassa vaikka sitä koskeva kuulutustieto poliisin sisäisessä rekisterissä on näkynyt ei-voimassaolevana.
Tänään tuo kuulutusrekisterin päivämäärätieto on korjattu eli nyt matkustuskielto näkyy sielläkin voimassaolevana.
Pyydämme anteeksi asiassa aiheutunutta sekaannusta.
ryk Sauli Kylmäluoma”
Matkustuskielto on oheisen lausunnon mukaan ollut lain mukaan voimassa vain KRP:n omassa mielikuvitusmaailmassa.
Jokainen voi itse kuvitella, minkälaisia seuraamuksia olisi tullut, mikäli joku yksittäinen kansalainen olisi syyllistynyt vastaavanlaiseen virheeseen, mutta KRP:n suuntaan. Olen varsin varma, ettei tuollaisesta selviäisi pelkällä anteeksipyynnöllä. Miksei Suomessa laki ole sama kaikille?
Risto Hentuselle oli asetettu rajoitus, ettei hän saa osallistua WISH WinCapita Oy:n tilaisuuksiin. Voisiko joku osaava ihminen antaa yhdenkin älyllisen perustelun, mihin tällainen rajoitus perustuu? Hentunen saa siis tavata ihmisiä ilman rajoituksia, mutta ei saa osallistua yksittäisen rehellisen suomalaisen osakeyhtiön järjestämiin tilaisuuksiin. Täysin epäloogista touhua KRP:n toimesta. Sanoisin, jopa että haiskahtaa typerysten puuhastelulta.
Suomi suhtautuu muutenkin "kannustavasti" yrittäjyyteen, kuten Suomessa yrittäjänä toimivat hyvin entuudestaan tietävät. Tehtäväkeskeisiä ihmisiä ei myöskään tippaakaan kiinnosta asiakokonaisuudet ja oman toimintansa seuraamukset. Tärkeintä on, että oma tehtävä tulee "hoidetuksi", seuraamuksista piittaamatta. Miksi KRP jatkuvasti kehuu itseään ja vähättelee oman toimintansa aiheuttamia valtavia vahinkoja? Juuri siksi.
Matkustuskieltoja koskevan tiedotteen julkaisi Sanoma24:
http://sanomat24.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=13250&Itemid=196
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matkustuskielto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matkustuskielto. Näytä kaikki tekstit
maanantai 26. huhtikuuta 2010
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
osa 1/3 KRP vastailee itselleen
kuva: Suomen Kuvalehti
KRP:n kysymys:
Poliisille on tullut WinCapitan jäseniltä tiedusteluja, joissa kysytään, miksi Hannu Kailajärvi on vapautettu tutkintavankeudesta tai onko käräjäoikeus vapauttanut Kailajärven siksi, että hän pääsee kehittämään valuuttakauppaa automaattisesti tekevää ohjelmistoa.
Columbon vastaus:
Uskon sen, että Kailajärven vapauttaminen on herättänyt kummastusta valtamedian ja KRP:n tiedotteiden varassa eläville. WinCapitasta enemmän tietävien keskuudessa Kailajärven n. 12 kuukautta kestänyt tutkintavankeus, puolestaan koetaan käsittämättömän pitkäksi. Jäsenistöä kummastuttaa Kailajärven pitkän vangitsemisaika, eikä suinkaan Hannun vapautuminen.
Oikeuslaitos teki ratkaisunsa niiden todisteiden varassa, mitä käräjäoikeudelle toimitettiin. Kailajärven vangitsemista ei nähty tarpeellisena jatkaa.
KRP ja syyttäjä eivät olisi halunneet päästää Hannua vapauteen. Toisin kuitenkin kävi ja tuomari teki oikeudenmukaisen ratkaisun. Syyttäjän olemattomat näytöt eivät riittäneet tälläkään kertaa.
Näin asiasta kertoi OTT Petter Kavonius ( Ilta-Sanomat )
"Kavoniuksen mukaan poliisin edustaja ja syyttäjä vastustivat vapauttamista jyrkästi istunnossa, joka venyi pitkäksi ja pidettiin suljettujen ovien takana."
Valuuttakauppaohjelmistoa käsiteltäessä on syytä muistaa, että Kailajärven vapautumisen jälkeen, KRP on itse ottanut esille WinCapitan valuuttakauppaohjelmiston. Aiemmin he ovat monesti yrittäneet kiistää ohjelmiston olemassaolon.
Näin asiasta kertoi Hannu Kailajärvi omassa tiedotteessaan:
"KRP on pyytänyt tiedottamaan minua, että heillä ei olisi hallussaan WinCapitan valuuttakauppaohjelmistoa. En voi luonnollisestikaan antaa tällaista lausumaa tai tiedotetta, koska en voi tietää mitä KRP:llä on hallussaan."
Myös oikeuslaitos tietää ohjelmistosta, vaikka tuomari ei olisikaan erikseen siitä maininnut Kailajärven vapauttamispäätöksessä.
KRP:n vastaus on kokonaisuudessaan linjaton. Keskusrikospoliisi ilmoittaa, että he eivät voi kertoa, mutta kuitenkin he ovat vuotaneet WinCapitan vastaista tietoa koko tutkinnan ajan. Wincapitalaisten näkökulmasta kaikki hyvät asiat jäävät KRP:ltä tiedottamatta.
Seuraavana KRP:n oma vastaus. Suosittelen lukemaan heidän vastaukset ajatuksella. KRP:n vastaukset eivät minua vakuuta, sillä heidän kysymykset ovat tehty keskeisten asioiden vierestä, siinä missä vastauksetkin. Valveutuneille lukijoille asiat kuitenkin avautuvat myös alla olevasta uutisoinnista.
KRP:n vastaus:
Kysymyksessä tarkoitettu Oulun käräjäoikeudessa 14.12.2009 pidetty istunto ja sen perusteella annettu päätös ovat salaisia. Kyseisessä istunnossa arvioitiin sitä, jatketaanko vangitsemista vai riittääkö prosessin turvaamiseksi matkustuskielto.
Keskusrikospoliisi voi kuitenkin kertoa päätöksen perusteluista seuraavaa:
* Käräjäoikeus on perusteluissaan todennut, että esitutkinnassa ilmikäyneen perusteella on todennäköisiä syitä epäillä Kailajärveä mm. törkeästä petoksesta.
* Pakkokeinoasioissa noudatettavan vähimmän haitan periaatteen mukaan pakkokeinolla tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa ja haittaa sen kohteeksi joutuneelle. Pakkokeinoa ei myöskään ajallisesti tule ulottaa pidemmälle kuin sen tarkoituksen saavuttaminen välttämättä edellyttää.
* Asiassa on ilmennyt, ettei niin sanottua sotkemisvaaraa asiassa enää ole. Myöskään muita tutkinnallisia syitä vangitsemisen jatkamiselle ei ole ilmennyt.
* Käräjäoikeus pohti päätöksessään, mitkä seikat puoltavat vangittuna pitämistä ja mitkä puoltavat matkustuskieltoa. Lievempää pakkokeinoa eli matkustuskieltoa puoltaa käräjäoikeuden mukaan vahvasti se, että epäilty on ollut vuoden vangittuna, mikä vastaa käytännössä kahden vuoden vankeustuomion täytäntöönpanoa. Jutun laatu ja laajuus huomioon ottaen mahdollista syytteen nostamispäivää ja käsittelyaikaa on vaikea arvioida. Puolustuksen laatiminen voi olla vaikeaa, mikäli vastaaja tulee vastaamaan teosta vankeudessa.
Käräjäoikeuden matkustuskieltoon päätyneen ratkaisun perusteluissa ei oteta kantaa automaattiseen valuuttakauppaohjelmistoon.
Columbon vastaus:
Käräjäoikeus päätyi ratkaisussaan tutkintavankeudesta vapauttamiseen. KRP nostaa kuitenkin matkustuskiellon päällimmäiseksi. Miksi? Täytyy myös muistaa, että matkustuskieltoakin on jo kertaalleen lievennetty merkittävästi. KRP ei vieläkään nöyrry sanomaan ääneen koko totuutta. Keskusrikospoliisin ja syyttäjän muodostama rintama on menestynyt todella huonosti käydyissä oikeudenkäynneissä.
KRP:n kysymys:Poliisille on tullut WinCapitan jäseniltä tiedusteluja, joissa kysytään, miksi Hannu Kailajärvi on vapautettu tutkintavankeudesta tai onko käräjäoikeus vapauttanut Kailajärven siksi, että hän pääsee kehittämään valuuttakauppaa automaattisesti tekevää ohjelmistoa.
Columbon vastaus:
Uskon sen, että Kailajärven vapauttaminen on herättänyt kummastusta valtamedian ja KRP:n tiedotteiden varassa eläville. WinCapitasta enemmän tietävien keskuudessa Kailajärven n. 12 kuukautta kestänyt tutkintavankeus, puolestaan koetaan käsittämättömän pitkäksi. Jäsenistöä kummastuttaa Kailajärven pitkän vangitsemisaika, eikä suinkaan Hannun vapautuminen.
Oikeuslaitos teki ratkaisunsa niiden todisteiden varassa, mitä käräjäoikeudelle toimitettiin. Kailajärven vangitsemista ei nähty tarpeellisena jatkaa.
KRP ja syyttäjä eivät olisi halunneet päästää Hannua vapauteen. Toisin kuitenkin kävi ja tuomari teki oikeudenmukaisen ratkaisun. Syyttäjän olemattomat näytöt eivät riittäneet tälläkään kertaa.
Näin asiasta kertoi OTT Petter Kavonius ( Ilta-Sanomat )
"Kavoniuksen mukaan poliisin edustaja ja syyttäjä vastustivat vapauttamista jyrkästi istunnossa, joka venyi pitkäksi ja pidettiin suljettujen ovien takana."
Valuuttakauppaohjelmistoa käsiteltäessä on syytä muistaa, että Kailajärven vapautumisen jälkeen, KRP on itse ottanut esille WinCapitan valuuttakauppaohjelmiston. Aiemmin he ovat monesti yrittäneet kiistää ohjelmiston olemassaolon.
Näin asiasta kertoi Hannu Kailajärvi omassa tiedotteessaan:
"KRP on pyytänyt tiedottamaan minua, että heillä ei olisi hallussaan WinCapitan valuuttakauppaohjelmistoa. En voi luonnollisestikaan antaa tällaista lausumaa tai tiedotetta, koska en voi tietää mitä KRP:llä on hallussaan."
Myös oikeuslaitos tietää ohjelmistosta, vaikka tuomari ei olisikaan erikseen siitä maininnut Kailajärven vapauttamispäätöksessä.
KRP:n vastaus on kokonaisuudessaan linjaton. Keskusrikospoliisi ilmoittaa, että he eivät voi kertoa, mutta kuitenkin he ovat vuotaneet WinCapitan vastaista tietoa koko tutkinnan ajan. Wincapitalaisten näkökulmasta kaikki hyvät asiat jäävät KRP:ltä tiedottamatta.
Seuraavana KRP:n oma vastaus. Suosittelen lukemaan heidän vastaukset ajatuksella. KRP:n vastaukset eivät minua vakuuta, sillä heidän kysymykset ovat tehty keskeisten asioiden vierestä, siinä missä vastauksetkin. Valveutuneille lukijoille asiat kuitenkin avautuvat myös alla olevasta uutisoinnista.
KRP:n vastaus:
Kysymyksessä tarkoitettu Oulun käräjäoikeudessa 14.12.2009 pidetty istunto ja sen perusteella annettu päätös ovat salaisia. Kyseisessä istunnossa arvioitiin sitä, jatketaanko vangitsemista vai riittääkö prosessin turvaamiseksi matkustuskielto.
Keskusrikospoliisi voi kuitenkin kertoa päätöksen perusteluista seuraavaa:
* Käräjäoikeus on perusteluissaan todennut, että esitutkinnassa ilmikäyneen perusteella on todennäköisiä syitä epäillä Kailajärveä mm. törkeästä petoksesta.
* Pakkokeinoasioissa noudatettavan vähimmän haitan periaatteen mukaan pakkokeinolla tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa ja haittaa sen kohteeksi joutuneelle. Pakkokeinoa ei myöskään ajallisesti tule ulottaa pidemmälle kuin sen tarkoituksen saavuttaminen välttämättä edellyttää.
* Asiassa on ilmennyt, ettei niin sanottua sotkemisvaaraa asiassa enää ole. Myöskään muita tutkinnallisia syitä vangitsemisen jatkamiselle ei ole ilmennyt.
* Käräjäoikeus pohti päätöksessään, mitkä seikat puoltavat vangittuna pitämistä ja mitkä puoltavat matkustuskieltoa. Lievempää pakkokeinoa eli matkustuskieltoa puoltaa käräjäoikeuden mukaan vahvasti se, että epäilty on ollut vuoden vangittuna, mikä vastaa käytännössä kahden vuoden vankeustuomion täytäntöönpanoa. Jutun laatu ja laajuus huomioon ottaen mahdollista syytteen nostamispäivää ja käsittelyaikaa on vaikea arvioida. Puolustuksen laatiminen voi olla vaikeaa, mikäli vastaaja tulee vastaamaan teosta vankeudessa.
Käräjäoikeuden matkustuskieltoon päätyneen ratkaisun perusteluissa ei oteta kantaa automaattiseen valuuttakauppaohjelmistoon.
Columbon vastaus:
Käräjäoikeus päätyi ratkaisussaan tutkintavankeudesta vapauttamiseen. KRP nostaa kuitenkin matkustuskiellon päällimmäiseksi. Miksi? Täytyy myös muistaa, että matkustuskieltoakin on jo kertaalleen lievennetty merkittävästi. KRP ei vieläkään nöyrry sanomaan ääneen koko totuutta. Keskusrikospoliisin ja syyttäjän muodostama rintama on menestynyt todella huonosti käydyissä oikeudenkäynneissä.
torstai 28. tammikuuta 2010
Kailajärven matkustuskieltoa lievennettiin selvästi
EOK:n tiedote 28.01.2010
Oulun käräjäoikeus on lieventänyt WinCapitan asian pääepäillyn Hannu Kailajärven matkustuskiellon ehtoja Kailajärven omasta hakemuksesta.
Oulun käräjäoikeus harvensi huomattavasti Kailajärven ilmoittautumisvelvollisuutta. Nyt Kailajärven oleminenkaan ei ole rajattu Pirkanmaalle, vaan oleminen muillakin alueilla Suomessa tuli mahdolliseksi.
Kailajärven puolustajan OTT Petter Kavoniuksen mukaan nyt ollaan todella kaukana siitä poliisin ja syyttäjän vaatimuksesta, jonka mukaan Kailajärven pitäisi eristettynä vankeudessa odottaa mahdollisia syytteitä. Tämä on Kavoniuksen mukaan yksi niistä lukuisista oikeusturvajärjestö EOK ry:n asiantuntijakumppaneiden tiedossa olevista esimerkeistä siitä, että tuomioistuimissa on yhä selkeämmin ryhdytty puolustamaan perus- ja ihmisoikeuksia viranomaisvaatimuksia vastaan. Korjattavaa ja puutteita on yhä paljon Kavoniuksen mukaan, vaikka kehityksen suunta on hyvin myönteinen.
Kailajärvi ei hakenut koko matkustuskiellon kumoamista. Kailajärvi on päättänyt toistaiseksi itse hyväksyä rajoitteiltaan kohtuullisen matkustuskiellon turvatakseen mielenrauhaa myös niille, jotka ovat ehkä osin vilpittömästi, vaikka virheellisesti, lukkiutuneet epäilyksiin, että hän ei olisi halukas selvittämään tätä asiaa mahdollisessa tulevassa oikeudenkäynnissä.
Oulun käräjäoikeus käsitteli asian torstaina 28.1.2010.
Oulun käräjäoikeus on lieventänyt WinCapitan asian pääepäillyn Hannu Kailajärven matkustuskiellon ehtoja Kailajärven omasta hakemuksesta.
Oulun käräjäoikeus harvensi huomattavasti Kailajärven ilmoittautumisvelvollisuutta. Nyt Kailajärven oleminenkaan ei ole rajattu Pirkanmaalle, vaan oleminen muillakin alueilla Suomessa tuli mahdolliseksi.
Kailajärven puolustajan OTT Petter Kavoniuksen mukaan nyt ollaan todella kaukana siitä poliisin ja syyttäjän vaatimuksesta, jonka mukaan Kailajärven pitäisi eristettynä vankeudessa odottaa mahdollisia syytteitä. Tämä on Kavoniuksen mukaan yksi niistä lukuisista oikeusturvajärjestö EOK ry:n asiantuntijakumppaneiden tiedossa olevista esimerkeistä siitä, että tuomioistuimissa on yhä selkeämmin ryhdytty puolustamaan perus- ja ihmisoikeuksia viranomaisvaatimuksia vastaan. Korjattavaa ja puutteita on yhä paljon Kavoniuksen mukaan, vaikka kehityksen suunta on hyvin myönteinen.
Kailajärvi ei hakenut koko matkustuskiellon kumoamista. Kailajärvi on päättänyt toistaiseksi itse hyväksyä rajoitteiltaan kohtuullisen matkustuskiellon turvatakseen mielenrauhaa myös niille, jotka ovat ehkä osin vilpittömästi, vaikka virheellisesti, lukkiutuneet epäilyksiin, että hän ei olisi halukas selvittämään tätä asiaa mahdollisessa tulevassa oikeudenkäynnissä.
Oulun käräjäoikeus käsitteli asian torstaina 28.1.2010.
maanantai 14. joulukuuta 2009
Hannu Kailajärvi vapautettiin
EOK:n tiedote:Oulun käräjäoikeus on tänään vapauttanut WinCapitan pääepäillyn Hannu Kailajärven tutkintavankeudesta.
Kailajärven oikeusavustajan, oikeustieteen tohtori Petter Kavoniuksen mukaan Kailajärvella on matkustuskielto, jonka mukaan hän ei saa matkustaa Pirkanmaan ulkopuolelle. Kailajärvi lähtee Oulun vankilasta välittömästi.
Kailajärvi pääsee työstämään valuuttakaupan robotin valmiiksi
Kavoniuksen mukaan Kailajärvi vapautettiin odottamaan oikeudenkäyntiä, jotta hän voisi tehdä valmiiksi automaattisen valuuttakauppaohjelmiston, jota hän kehitti ennen kuin hänet vangittiin.
Keskusrikospoliisin WinCapitaan liittyvä esitutkinta jatkuu normaaliin tapaan.
EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen luonnehtii Oulun käräjäoikeuden päätöstä wincapitalaisten toiseksi erävoitoksi. Erityisesti pääepäillylle tämä on merkittävä asia, sanoo Juntunen.
WinCapitan jäsenistö otti uutisen riemulla vastaan. Jäsenistön keskuudessa liikkui huhu, että tänään maanantaina tapahtuu jotain yllättävää. Tämä yllätys ylitti kyllä villeimmätkin odotukset.
Tsemppiä Hannulle ja tervetuloa kotiin!
perjantai 11. joulukuuta 2009
Syyttäjä oli hukassa "WinCapita" -oikeudenkäynnissä
kuva: oikeus.fi
Syyttäjä Sari Aho pelaamassa pesäpalloa.
Eilinen päivä oli case WinCapitaa seuraavan silmin katsottuna todella tapahtumarikas. Aamulla mediat uutisoivat päivän "WinCapita" -oikeudenkäynnistä. Aamun uutisoinnista sai jopa sellaisen vaikutelman, että kyseessä olisi voinut olla todellinen WinCapita -oikeudenkäynti. Totuus oli kuitenkin jotain ihan muuta.
Eilisessä oikeudenkäynnissä oli syytettynä pariskunta, joissa molemmat osapuolet olivat saaneet tuottoja WinCapitasta. Molemmat syytetyt olivat toimineet rehdisti WinCapitan sääntöjen mukaisesti.
Aiemmin oikeus oli määrännyt pariskunnan toisen osapuolen matkustuskieltoon. Matkustuskielto oli asetettu jo yli 1,5 vuotta sitten, koska silloin oli "syytä epäillä", että WinCapitan jäseniksi tiedetty pariskunta olisi syyllistynyt johonkin rikokseen.
Edellä esitetty oli lyhyt tiivistelmä lähtökohdista eilen päivällä käytyyn oikeudenkäyntiin.
Olen jo aiemmissa kirjoituksissani monesti kummastellut tutkijoiden ja syyttäjän poukkoilevaa toimintaa. On siis tullut hyvin selväksi, että KRP ja syyttäjät ovat suorittaneet esitutkintaa läheisessä yhteistyössä. En ole edelleenkään ymmärtänyt, miten ainuttakaan WinCapitaan liittyvää osakokonaisuutta voidaan viedä oikeuteen ennen pääjutun syyteharkintaa ja mahdollista oikeudenkäyntiä.
Koko asetelma eiliseen oikeudenkäyntiin oli näkemykseni mukaan vähintään omituinen. Asioiden käsittelyssä tulisi aina olla jonkinlainen looginen järjestys. Samalla niukat resurssit tulisi keskittää olennaiseen. On toki eri asia, mikäli huomio yritetään tietoisesti siirtää sivuun asian ytimestä. Aikaa voidaan pelata johonkin asti, mutta siinäkin tulee lopulta rajat vastaan.
Eilen oikeudenkäynnissä tuli ilmi, että syyttäjänä toiminut Sari Aho oli tullut oikeudenkäyntiin varsin puutteellisella tietopohjalla. Aho piti itsestäänselvyytenä, että WinCapitan toiminta olisi ollut jollakin tapaa rikollista. On säälittävää, että rehelliseksi mielletty syyttäjä elää harhassa kuvitellen, ettei syyttäjän tarvitse esittää mitään todisteita väitteidensä ja uskomustensa tueksi.
Oikeudenkäynnin aikana syyttäjä Aho yritti siis vaikeroiden väittää syytettyjen syyllistyneen oletettuihin rikoksiin. Mietin vain, minne kummassa syyttäjältä unohtui todisteet rikollisesta toiminnasta? Eikö oikeussali ole edelleenkin se paikka, jossa pitää olla myös jotain näyttöjä, eikä vain pelkkää sanahelinää?
Sari Ahon kertomuksista ja kehonkielestä pystyi tulkitsemaan, ettei syyttäjä Aho ollut kovinkaan hyvin sisäistänyt WinCapitan todellisuutta. Hänen esittämänsä väitteet olivat surkuhupaisia. Syyttäjällä oli kertomansa mukaan olemassa todisteet jäsenistön tekemästä, Moneybookersin kautta kulkevasta rahaliikenteestä. Syyttäjä yritti kuitenkin olla luovuttamatta näitä asiakirjoja puolustuksen lakimiehen, Ilkka Pitkäsen käyttöön. On ala-arvoista leimata ketään syylliseksi ja samalla hankaloittaa puolustuksen toimintaa piilottelemalla lainvastaisesti keskeisiä asiakirjoja. Miksi ihmeessä syyttäjän pitää yhä turvautua tällaiseen venkoiluun?
Tuomari kuitenkin määräsi syyttäjän luovuttamaan kaikki väitetyt asiakirjat myös puolustuksen lakimiehen käyttöön, kuten laissa selväsanaisesti määrätään. Suomi oli saanut EIT:ltä tällä viikolla tuomion vastaavanlaisesta tapauksesta.
Syyttäjä puhui pahasti ristiin virtuaalirahasta ja todellisesta rahasta. Koko Sari Ahon kertomus oli todella epäselvä. Oikeussalissa kuultiin naurunpurkauksia syyttäjän epäloogisten väitteiden yhteydessä. Paikallaolijoille tuli entistä vahvempi käsitys siitä, että syyttäjäryhmä ei ole vieläkään tilanteen tasalla. Kovasti yritetään näyttää toteen sellainen yhtälö, mikä ei toimi edes teoreettisella tasolla. Voiko omalla toiminnalleen oikeasti sokeutua näin räikeästi? Mielestäni jonkinlaista itsekritiikkiä pitäisi harjoittaa ja miettiä myös, mitä kehtaa sanoa ja väittää todeksi varsinkin oikeussalissa.
Eilen sain onnekseni huomata, että Suomestakin löytyy edelleen fiksuja ja päteviä tuomareita. Kaikki eivät sentään mene samaan ansaan, johon tuomari Lumiala kesällä astui. Eilisessä istunnossa ollut tuomari pyysi syyttäjä Aholta todellisia näyttöjä tapahtuneesta rikoksesta, mutta Aholla ei ollut todisteita esittää. Mielestäni on täysin käsittämätönta ja todella amatöörimäistä toimintaa syyttäjäryhmältä mennä oikeuteen yleensäkään näin huonosti valmistelluilla jutuilla. En voi uskoa, että syyttäjäryhmä oikesti kuvitteli naruttavansa oikeuslaitosta pelkällä puheella.
Eilinen tuomari teki useita järkeviä päätöksiä. Tuomari kumosi 1,5 vuotta sitten määrätyn matkustuskiellon, joka aiemmin esti perheen matkustamisen ulkomailla sijaitsevaan kotiinsa. Olen todella iloinen, että järki ja oikeudenmukaisuus saivat eilen voiton syyttäjän edustamasta näkemyksestä. Tuomari ilmoitti, että WinCapitan pääjuttu tulee käsitellä ensin ja vasta sitten voidaan tarkastella lisää kyseisen pariskunnan tilannetta.
Rautalangasta väännettynä, tuomari sanoi nyt ääneen sen tosiasian, että ensin tulee esittää toteen rikos ja vasta sitten voidaan ottaa kantaa siihen, onko joku ollut rikokseen osallisena. Kuvitteliko syyttäjäryhmä, että tällaisia naurettavia hahmotelmia jostakin "WinCapitan sivuhaaroista" saataisiin tässä kohtaa menemään läpi oikeudessa?
Koko eilinen oikeudenkäynti oli todellinen farssi ja saattoi samalla naurunalaiseksi WinCapita -syyttäjäryhmän toiminnan. Oikeuslaitos todisti samalla myös sen, ettei rehellisen ja osaavan tuomarin yli tässä maassa sentään kävellä. Lakia tulee kunnioittaa vaikka olisikin "valtion palveluksessa."
Median edustajia oli oikeudessa myös läsnä. Illan aikana julkaistuissa teksteissä oli hyvin erilainen sävy kuin pari vuotta sitten julkaistuissa sensaatiohakuisissa ja valheellisissa teksteissä. Mediakin alkanee myös lämpenemään sille vaihtoehdolle, että ensin tulisi tutkia ja vasta sitten hutkia, mikäli hutkimiseen on yleensäkään tarvetta.
WinCapitan jäsenet saivat eilen selkeän erävoiton syyttäjästä. Puolueeton oikeuslaitos ei uskonut syyttäjän epäloogisia ja ristiriitaisia väitteitä ilman todisteita. Myötähäpeäni on tässä kohtaa suuri syyttäjäryhmää ja KRP:n tutkintaa kohtaan.
STT kuvasi eilistä toimintaa seuraavalla väliotsikolla: Takapuoli edellä liikkeelle?
Syyttäjä Sari Aho pelaamassa pesäpalloa.Eilinen päivä oli case WinCapitaa seuraavan silmin katsottuna todella tapahtumarikas. Aamulla mediat uutisoivat päivän "WinCapita" -oikeudenkäynnistä. Aamun uutisoinnista sai jopa sellaisen vaikutelman, että kyseessä olisi voinut olla todellinen WinCapita -oikeudenkäynti. Totuus oli kuitenkin jotain ihan muuta.
Eilisessä oikeudenkäynnissä oli syytettynä pariskunta, joissa molemmat osapuolet olivat saaneet tuottoja WinCapitasta. Molemmat syytetyt olivat toimineet rehdisti WinCapitan sääntöjen mukaisesti.
Aiemmin oikeus oli määrännyt pariskunnan toisen osapuolen matkustuskieltoon. Matkustuskielto oli asetettu jo yli 1,5 vuotta sitten, koska silloin oli "syytä epäillä", että WinCapitan jäseniksi tiedetty pariskunta olisi syyllistynyt johonkin rikokseen.
Edellä esitetty oli lyhyt tiivistelmä lähtökohdista eilen päivällä käytyyn oikeudenkäyntiin.
Olen jo aiemmissa kirjoituksissani monesti kummastellut tutkijoiden ja syyttäjän poukkoilevaa toimintaa. On siis tullut hyvin selväksi, että KRP ja syyttäjät ovat suorittaneet esitutkintaa läheisessä yhteistyössä. En ole edelleenkään ymmärtänyt, miten ainuttakaan WinCapitaan liittyvää osakokonaisuutta voidaan viedä oikeuteen ennen pääjutun syyteharkintaa ja mahdollista oikeudenkäyntiä.
Koko asetelma eiliseen oikeudenkäyntiin oli näkemykseni mukaan vähintään omituinen. Asioiden käsittelyssä tulisi aina olla jonkinlainen looginen järjestys. Samalla niukat resurssit tulisi keskittää olennaiseen. On toki eri asia, mikäli huomio yritetään tietoisesti siirtää sivuun asian ytimestä. Aikaa voidaan pelata johonkin asti, mutta siinäkin tulee lopulta rajat vastaan.
Eilen oikeudenkäynnissä tuli ilmi, että syyttäjänä toiminut Sari Aho oli tullut oikeudenkäyntiin varsin puutteellisella tietopohjalla. Aho piti itsestäänselvyytenä, että WinCapitan toiminta olisi ollut jollakin tapaa rikollista. On säälittävää, että rehelliseksi mielletty syyttäjä elää harhassa kuvitellen, ettei syyttäjän tarvitse esittää mitään todisteita väitteidensä ja uskomustensa tueksi.
Oikeudenkäynnin aikana syyttäjä Aho yritti siis vaikeroiden väittää syytettyjen syyllistyneen oletettuihin rikoksiin. Mietin vain, minne kummassa syyttäjältä unohtui todisteet rikollisesta toiminnasta? Eikö oikeussali ole edelleenkin se paikka, jossa pitää olla myös jotain näyttöjä, eikä vain pelkkää sanahelinää?
Sari Ahon kertomuksista ja kehonkielestä pystyi tulkitsemaan, ettei syyttäjä Aho ollut kovinkaan hyvin sisäistänyt WinCapitan todellisuutta. Hänen esittämänsä väitteet olivat surkuhupaisia. Syyttäjällä oli kertomansa mukaan olemassa todisteet jäsenistön tekemästä, Moneybookersin kautta kulkevasta rahaliikenteestä. Syyttäjä yritti kuitenkin olla luovuttamatta näitä asiakirjoja puolustuksen lakimiehen, Ilkka Pitkäsen käyttöön. On ala-arvoista leimata ketään syylliseksi ja samalla hankaloittaa puolustuksen toimintaa piilottelemalla lainvastaisesti keskeisiä asiakirjoja. Miksi ihmeessä syyttäjän pitää yhä turvautua tällaiseen venkoiluun?
Tuomari kuitenkin määräsi syyttäjän luovuttamaan kaikki väitetyt asiakirjat myös puolustuksen lakimiehen käyttöön, kuten laissa selväsanaisesti määrätään. Suomi oli saanut EIT:ltä tällä viikolla tuomion vastaavanlaisesta tapauksesta.
Syyttäjä puhui pahasti ristiin virtuaalirahasta ja todellisesta rahasta. Koko Sari Ahon kertomus oli todella epäselvä. Oikeussalissa kuultiin naurunpurkauksia syyttäjän epäloogisten väitteiden yhteydessä. Paikallaolijoille tuli entistä vahvempi käsitys siitä, että syyttäjäryhmä ei ole vieläkään tilanteen tasalla. Kovasti yritetään näyttää toteen sellainen yhtälö, mikä ei toimi edes teoreettisella tasolla. Voiko omalla toiminnalleen oikeasti sokeutua näin räikeästi? Mielestäni jonkinlaista itsekritiikkiä pitäisi harjoittaa ja miettiä myös, mitä kehtaa sanoa ja väittää todeksi varsinkin oikeussalissa.
Eilen sain onnekseni huomata, että Suomestakin löytyy edelleen fiksuja ja päteviä tuomareita. Kaikki eivät sentään mene samaan ansaan, johon tuomari Lumiala kesällä astui. Eilisessä istunnossa ollut tuomari pyysi syyttäjä Aholta todellisia näyttöjä tapahtuneesta rikoksesta, mutta Aholla ei ollut todisteita esittää. Mielestäni on täysin käsittämätönta ja todella amatöörimäistä toimintaa syyttäjäryhmältä mennä oikeuteen yleensäkään näin huonosti valmistelluilla jutuilla. En voi uskoa, että syyttäjäryhmä oikesti kuvitteli naruttavansa oikeuslaitosta pelkällä puheella.
Eilinen tuomari teki useita järkeviä päätöksiä. Tuomari kumosi 1,5 vuotta sitten määrätyn matkustuskiellon, joka aiemmin esti perheen matkustamisen ulkomailla sijaitsevaan kotiinsa. Olen todella iloinen, että järki ja oikeudenmukaisuus saivat eilen voiton syyttäjän edustamasta näkemyksestä. Tuomari ilmoitti, että WinCapitan pääjuttu tulee käsitellä ensin ja vasta sitten voidaan tarkastella lisää kyseisen pariskunnan tilannetta.
Rautalangasta väännettynä, tuomari sanoi nyt ääneen sen tosiasian, että ensin tulee esittää toteen rikos ja vasta sitten voidaan ottaa kantaa siihen, onko joku ollut rikokseen osallisena. Kuvitteliko syyttäjäryhmä, että tällaisia naurettavia hahmotelmia jostakin "WinCapitan sivuhaaroista" saataisiin tässä kohtaa menemään läpi oikeudessa?
Koko eilinen oikeudenkäynti oli todellinen farssi ja saattoi samalla naurunalaiseksi WinCapita -syyttäjäryhmän toiminnan. Oikeuslaitos todisti samalla myös sen, ettei rehellisen ja osaavan tuomarin yli tässä maassa sentään kävellä. Lakia tulee kunnioittaa vaikka olisikin "valtion palveluksessa."
Median edustajia oli oikeudessa myös läsnä. Illan aikana julkaistuissa teksteissä oli hyvin erilainen sävy kuin pari vuotta sitten julkaistuissa sensaatiohakuisissa ja valheellisissa teksteissä. Mediakin alkanee myös lämpenemään sille vaihtoehdolle, että ensin tulisi tutkia ja vasta sitten hutkia, mikäli hutkimiseen on yleensäkään tarvetta.
WinCapitan jäsenet saivat eilen selkeän erävoiton syyttäjästä. Puolueeton oikeuslaitos ei uskonut syyttäjän epäloogisia ja ristiriitaisia väitteitä ilman todisteita. Myötähäpeäni on tässä kohtaa suuri syyttäjäryhmää ja KRP:n tutkintaa kohtaan.
STT kuvasi eilistä toimintaa seuraavalla väliotsikolla: Takapuoli edellä liikkeelle?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)