Valuuttakurssien manipulointi on ollut jo vuosia puheenaiheina valuuttakauppaa tehneiden keskuudessa. Vielä muutama vuosi sitten jättipankkien häpeälliseen moraalittomuuteen ei suuri yleisö millään tahtonut uskoa, mutta myös suuret ihmismassat alkavat hiljalleen havahtumaan tähän karuun ja mielipuoliseen todellisuuteen.
Jättipankit ovat tunnetusti turvanneet selustansa kaikilla mahdollisilla tavoilla, joten tämänkään skandaalin julkitulo ei tuo muutosta yhtään mihinkään. Valtiot rahoittavat lopulta pankkiirien harharetket ja antavat anteeksi jos jonkinlaiset rötökset. Iso raha sanelee maailman pelisäännöt, ihmisuhreista piittaamatta.
Kauppalehti julkaisi viime viikolla oheisen uutisen:
FT: 15 suurpankkia syyniin valuuttamanipuloinnista
Tutkimukset kohdistuvat muun muassa Barclaysiin, Citigroupiin ja Deutsche Bankiin.
Viranomaistutkinta valuuttamanipulaatioon liittyen vain laajenee. Financial Times -lehden mukaan tutkinta ulottuu jo maailman 15 suurimpaan pankkiin.
Osa pankeista on tehnyt yhteistyötä viranomaisten kanssa saadakseen lievennyksiä mahdollisiin rangaistuksiin.
FT:n nimettömien lähteiden mukaan Britannian Financial Conduct Authority on vaatinut tietoja vähintään 15 pankilta.
Britannian viranomainen on yksi seitsemästä viranomaisesta, joka tutkivat, ovatko pankkien välittäjät jakaneet tietoa ja käyneet kauppaa asiakkaittensa edellä.
Britannian lisäksi valuuttakauppaa ovat seuranneet muun muassa Sveitsin, Yhdysvaltain ja Hongkongin viranomaiset.Tutkimusten piirissä on laaja joukko maailman suurimpia pankkeja. Tutkimukset kohdistuvat muun muassa Barclaysiin, Citigroupiin, Deutsche Bankiin, Goldman Sachsiin, HSBC:hen, JPMorganiin, Morgan Stanleyyn ja UBS:ään. Pääosin tutkimukset ovat keskittyneet kaupankäyntiin eurodollarimarkkinoilla. Eurodollarin lisäksi viranomaiset tutkivat kaupankäynti punnalla, Australian dollarilla sekä joillakin Skandinavian valuutoilla, kertovat FT:n lähteet. Valuuttamarkkinat ovat maailman suurin arvopaperimarkkina ja usein on väitetty, että niiden suuruus estää manipuloinnin. Väite on manipulointisotkun edetessä osoittautunut vääräksi.
FT:n mukaan eräät valuuttakauppiaat ovat kertoneet, että jo enintään 200 miljoonan dollarin toimeksiannoilla pystyy manipuloimaan hintoja.
Britannian viranomaiset ovat seuranneet jo pari vuotta valuuttamarkkinoita tiiviisti. Sijoittajien ja eri markkinaosapuolten epäilyt ovat vain kasvaneet, että valuuttakauppiaat manipuloivat erityisesti keskeisiä viitekorkoja.
Useiden rahastojen varojen päiväarvojen ja useiden tärkeiden indeksien laskennassa käytetään kyseisiä korkoja.
Valuuttakikkailu on hermostuttanut myös EU:n kilpailukomissaari Joaquín Almunian. Hänen mukaansa monet pankit ovat antaneet tietoja Brysseliin. Pankit toivovat, että niiden yhteistyöhalukkuudesta on hyötyä mahdollisia rangaistuksia määrättäessä.
Komissiolla on kuitenkin vielä kädet täynnä työtä viime vuonna paljastuneen Libor- ja euribor -skandaalin selvittelyssä. Almunian mukaan komissio siirtää enemmän resursseja valuuttakaupan selvittelyyn heti, kun korkoskandaalin tutkinnassa on päästy loppusuoralle.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ft+15+suurpankkia+syyniin+valuuttamanipuloinnista/201311565353
Mikä pankkimaailmassa on rehellistä? ei yhtään mikään. On samalla myös syytä muistaa, että pankki voittaa aina.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste EU. Näytä kaikki tekstit
torstai 21. marraskuuta 2013
perjantai 6. syyskuuta 2013
FAKTA: Suomella ei ole toimivaltaa WinCapita-asiassa
Luulin jo jossain vaiheessa, että järki voittaa WinCapita-asiassa, mutta koska näin ei vielä käynyt, jatkuu blogin ylläpito entisaikojen tyyliin. Mitä enemmän asiaa tutkii, sitä enemmän löytyy tutkittavaa. Äkkiseltään laskettuna WinCapitan sivuston sulkeutumisesta on tänään kulunut jo 2008 vuorokautta.
Seurattuani pitkään WinCapita-vyyhdin ympärillä käytäviä oikeusprosesseja, on ollut huolestuttavaa huomata, että oletetun sivistysvaltion oikeuslaitoksen edustajat eivät useinkaan hyväksy tosiasioita.
Toivottavasti viimeistään nyt kaikki aiheesta kiinnostuneet kohtaavat faktat faktoina ja jättävät tietämättömien huutelijoiden kiihkoilut omaan arvoonsa. Valkoinen väri ei muutu mustaksi sillä, että aktiivinen joukko ihmisiä inttää silmät pyöreinä valkoista mustaksi. Pölyn laskeuduttua on aika katsoa totuutta silmiin.
Nyt jo faktana on todettava, että Suomi on ominut case WinCapitan omakseen, ilman laillista oikeutta. Mikäli WinCapitaa vastaan haluaa joku käydä oikeutta, ei oikeuspaikkana todellakaan kuuluisi olla Suomi. Suomi on siis keräämässä WinCapitasta tuloutettuja varoja omaan pohjattomaan kukkaroonsa, riippumatta siitä, mitä sanoo lakikirja. Miksi Suomi sitten ei kunnioita voimassaolevia lakeja?
Lakien rikkominen on tietoisesti valittu strategia, koska vain siten voidaan saavuttaa haluttu ja ennalta päätetty lopputulos.
Tulee tässä yhteydessä muistaa se tosiasia, että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Eurot ei mitenkään muutu markoiksi sillä, että setelinipun kiikuttaa Suomen rajojen sisäpuolelle. Samalla tavalla Suomi ei voi rikkoa EU:n yhteisiä lakeja, sillä perusteella että suomalaiset aloittavat oman epämääräisen oikeusnäytelmän täällä Venäjän länsinaapurissa.
On hyvä, että EU on nykyisin kansalaisten turvana erilaisia konklaaveja vastaan. Olisiko 90-luvun laman aikana suoritettu yrittäjien kurmuuttaminen onnistunut nykyisen EU-jäsenyyden aikana? Väitän, että ei. Viidakon lakien vallitessa Suomi on ollut usein vahvoilla yksittäisiä kansalaisia vastaan, mutta isompia vastustajia vastaan painittaessa, Suomi ei ole aina selvinnyt voittajana.
Tässä lyhyesti tiivistettynä joitakin faktoja, jotka osoittavat kiistatta, että Suomella ei ole toimivaltaa WinCapita-asiassa:
1. Suomella ei ole ollut toimivaltaa vastoin "sähköisestä kaupankäynnistä annetun EU-direktiivin 31/EU/2000 (lakikirjassa SiEU 402)" vaatimuksia ryhtyä puuttumaan Englannissa toimineen WinCapita-sijoitusklubin toiminaan.
2. Suomella ei ole "tietoyhteiskunnan palvelujen tarjonnasta annetun lain 458/2002 (Si 405) 5§:n 1 momentin” määräysten vastaisesti ryhtyä rajoittamaan toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen palveluntarjoajan toimintaa eikä varsinkaan ennen sanotun pykälän 2 momentin edellyttämää sijoittautumisvaltion viranomaisille ensin esitettyä toimintapyyntöä.
3. Sen paremmin KRP kuin kihlakunnan syyttäjätkään eivät kuulu niihin viranomaisiin, joilla on "rajat ylilittävästä kieltomenettelystä annetun lain 1189/2000 (Yr 515) 4§:n" mukaan kerrotunlaisen kanteen vireillepanoon tarvittava toimivalta.
4. WinCapitan Moneybookers-tilin rekisteröity omistaja on Worldwide Investments Corporation LLC-niminen osakeyhtiö, jonka toiminnan on myöhemmin ilmoitettu siirtyneen panamalaiselle Worldwide Investments Company Ltd-nimiselle yhtiölle, ja että Hannu Kailajärvi ei kuulu kummankaan yhtiön hallitukseen, vaikka hänellä onkin ollut tilin käyttöoikeus 6.3.2005 lähtien.
5. Moneybookersin sisällä tapahtunut rahaliikenne kuuluu Englannin lainsäädännön piiriin. Jäsenten omilta Moneybookers-tileiltä tapahtuneet, ympäri maailmaa menneet kotiutukset eivät mitenkään oikeuta varojen takavarikoimiseen Suomeen.
6. Hannu Kailajärven kotipaikkana on ollut Marbella, Espanja. Suomen kansalaisuus ei tässä yhteydessä oikeuta Suomen valtiota keräämään väitettyä "rikoshyötyä" Suomeen.
7. WinCapitassa on ollut paljon jäsenistöä ympäri maailmaa. Suomi ei mitenkään ole oikeuttu keräämään itselleen toisten valtioiden kansalaisten sijoittamia tai kotiuttamia rahoja. Voiko tämän vielä jotenkin ymmärtää toisin?
KRP:n ja syyttäjien lapsellinen uskomus omasta ylivertaisuudesta + käräjäoikeuksien heikkous ovat suurimmat syyt jatkuviin lainvastaisiin oikeudenkäynteihin.
Korkeiden virkamiesten ammattiylpeyden luulisi olevan esteenä tämän mielettömyyden jatkumiselle, mutta toisin on. Omatunnon voisi kuitenkin olettaa kummittelevan näinä pimeinä syysiltoina.
En voi mitenkään uskoa, etteikö yksikään käräjätuomari olisi vakavasti pysähtynyt miettimään tämän mielipuolisen ja mittaamattoman kalliin kummitusjunan pysäyttämistä.
Voiko joku vielä väittää, että Suomella on laillinen oikeus ryövätä kaikki WinCapitasta ulos tulleet rahat?
Seurattuani pitkään WinCapita-vyyhdin ympärillä käytäviä oikeusprosesseja, on ollut huolestuttavaa huomata, että oletetun sivistysvaltion oikeuslaitoksen edustajat eivät useinkaan hyväksy tosiasioita.
Toivottavasti viimeistään nyt kaikki aiheesta kiinnostuneet kohtaavat faktat faktoina ja jättävät tietämättömien huutelijoiden kiihkoilut omaan arvoonsa. Valkoinen väri ei muutu mustaksi sillä, että aktiivinen joukko ihmisiä inttää silmät pyöreinä valkoista mustaksi. Pölyn laskeuduttua on aika katsoa totuutta silmiin.
Nyt jo faktana on todettava, että Suomi on ominut case WinCapitan omakseen, ilman laillista oikeutta. Mikäli WinCapitaa vastaan haluaa joku käydä oikeutta, ei oikeuspaikkana todellakaan kuuluisi olla Suomi. Suomi on siis keräämässä WinCapitasta tuloutettuja varoja omaan pohjattomaan kukkaroonsa, riippumatta siitä, mitä sanoo lakikirja. Miksi Suomi sitten ei kunnioita voimassaolevia lakeja?
Lakien rikkominen on tietoisesti valittu strategia, koska vain siten voidaan saavuttaa haluttu ja ennalta päätetty lopputulos.
Tulee tässä yhteydessä muistaa se tosiasia, että ennen oli ennen ja nyt on nyt. Eurot ei mitenkään muutu markoiksi sillä, että setelinipun kiikuttaa Suomen rajojen sisäpuolelle. Samalla tavalla Suomi ei voi rikkoa EU:n yhteisiä lakeja, sillä perusteella että suomalaiset aloittavat oman epämääräisen oikeusnäytelmän täällä Venäjän länsinaapurissa.
On hyvä, että EU on nykyisin kansalaisten turvana erilaisia konklaaveja vastaan. Olisiko 90-luvun laman aikana suoritettu yrittäjien kurmuuttaminen onnistunut nykyisen EU-jäsenyyden aikana? Väitän, että ei. Viidakon lakien vallitessa Suomi on ollut usein vahvoilla yksittäisiä kansalaisia vastaan, mutta isompia vastustajia vastaan painittaessa, Suomi ei ole aina selvinnyt voittajana.
Tässä lyhyesti tiivistettynä joitakin faktoja, jotka osoittavat kiistatta, että Suomella ei ole toimivaltaa WinCapita-asiassa:
1. Suomella ei ole ollut toimivaltaa vastoin "sähköisestä kaupankäynnistä annetun EU-direktiivin 31/EU/2000 (lakikirjassa SiEU 402)" vaatimuksia ryhtyä puuttumaan Englannissa toimineen WinCapita-sijoitusklubin toiminaan.
2. Suomella ei ole "tietoyhteiskunnan palvelujen tarjonnasta annetun lain 458/2002 (Si 405) 5§:n 1 momentin” määräysten vastaisesti ryhtyä rajoittamaan toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen palveluntarjoajan toimintaa eikä varsinkaan ennen sanotun pykälän 2 momentin edellyttämää sijoittautumisvaltion viranomaisille ensin esitettyä toimintapyyntöä.
3. Sen paremmin KRP kuin kihlakunnan syyttäjätkään eivät kuulu niihin viranomaisiin, joilla on "rajat ylilittävästä kieltomenettelystä annetun lain 1189/2000 (Yr 515) 4§:n" mukaan kerrotunlaisen kanteen vireillepanoon tarvittava toimivalta.
4. WinCapitan Moneybookers-tilin rekisteröity omistaja on Worldwide Investments Corporation LLC-niminen osakeyhtiö, jonka toiminnan on myöhemmin ilmoitettu siirtyneen panamalaiselle Worldwide Investments Company Ltd-nimiselle yhtiölle, ja että Hannu Kailajärvi ei kuulu kummankaan yhtiön hallitukseen, vaikka hänellä onkin ollut tilin käyttöoikeus 6.3.2005 lähtien.
5. Moneybookersin sisällä tapahtunut rahaliikenne kuuluu Englannin lainsäädännön piiriin. Jäsenten omilta Moneybookers-tileiltä tapahtuneet, ympäri maailmaa menneet kotiutukset eivät mitenkään oikeuta varojen takavarikoimiseen Suomeen.
6. Hannu Kailajärven kotipaikkana on ollut Marbella, Espanja. Suomen kansalaisuus ei tässä yhteydessä oikeuta Suomen valtiota keräämään väitettyä "rikoshyötyä" Suomeen.
7. WinCapitassa on ollut paljon jäsenistöä ympäri maailmaa. Suomi ei mitenkään ole oikeuttu keräämään itselleen toisten valtioiden kansalaisten sijoittamia tai kotiuttamia rahoja. Voiko tämän vielä jotenkin ymmärtää toisin?
KRP:n ja syyttäjien lapsellinen uskomus omasta ylivertaisuudesta + käräjäoikeuksien heikkous ovat suurimmat syyt jatkuviin lainvastaisiin oikeudenkäynteihin.
Korkeiden virkamiesten ammattiylpeyden luulisi olevan esteenä tämän mielettömyyden jatkumiselle, mutta toisin on. Omatunnon voisi kuitenkin olettaa kummittelevan näinä pimeinä syysiltoina.
En voi mitenkään uskoa, etteikö yksikään käräjätuomari olisi vakavasti pysähtynyt miettimään tämän mielipuolisen ja mittaamattoman kalliin kummitusjunan pysäyttämistä.
Voiko joku vielä väittää, että Suomella on laillinen oikeus ryövätä kaikki WinCapitasta ulos tulleet rahat?
Tunnisteet:
2008 vuorokautta,
EU,
Hannu Kailajärvi,
Suomi,
WinCapita
keskiviikko 4. elokuuta 2010
Mr. Monopoli tulee kalliiksi suomalaisille

Olen seurannut erikoismies Jouni Laihon tekemisiä tiiviisti viime vuosina. En vieläkään ole täysin hahmottanut, kenen asialla kyseinen virkamies häärää. On kuitenkin tullut selväksi, ettei Jouni ainakaan suomalaisten yhteisellä asialla ole.
Viime viikolla nostin jälleen esille yhden tapauksen, jossa Laiho kohtelee rehellisiä suomalaisia yrittäjiä kuin karjaa. Jounia ei taaskaan kiinnosta yrittäjäperheiden henkiinjääminen, eikä liiketoiminnasta saatavat veroeurot.
Suomi ei muutenkaan kannusta yrittäjyyteen ja yrittäjyyden myötä tapahtuvaa rikastumista ei katsota tässä kateellisessa maassa muutenkaan hyvällä. Miksi nämä Laihon kaltaiset hörhöt estävät rehellisen liiketoiminnan harjoittamisen Suomessa? Millä motiiveilla nämä virkamiehet siis todellisuudessa rellestävät?
Jotkut ovat joskus jopa kuvitelleet, että Laiho noudattaa kuuliaisesti lakikirjaa, mutta laki ei ole kaikille ollenkaan sama. Lait muuttuvat tarvittaessa pikavauhtia, vaikka virallisesti yritetään uskotella kyseistä prosessia monimutkaiseksi. Virkamiesarmeija runnoo läpi lakeja ja he saavat samalla haluamansa lait itselleen myös valvottavaksi. Rankaiseminen tuo kuulemma toisille jopa hyvän mielen.
On olemassa ennalta määritelty viitekehys, jonka puitteissa tätä maata johdetaan. Lakikirja on selvästikin vain työväline ja tehokeino pitää "karja" kurissa ja nuhteessa. Mitä tapahtuukaan, kun riittävän moni suomalainen tajuaa tämän tosiasian?
Tätä sairasta peliä pelataan meidän oikeiden ihmisten oikeilla elämillä. Tässä pelissä ei myöskään ole videopelien tapaan mahdollisuutta tallentaa jokaisen tason lopussa ja aloittaa pyövelin kohtaamisen jälkeen hymyillen edellisen tason tallennuspisteestä. Lähimmäisen kunnioittaminen ei myöskään kuulu vallanhimoisten toimijoiden arvomaailmaan.
Blogin lukijoiden on hyvä tietää, että Jouni Laiho jahtasi myös nettipokeria alkuvuodesta 2009. Jopa nettipokerin pelaaminen leimattiin aiemmin hämäräksi toiminnaksi ja epämääräisiä todisteita pokerin haitallisuudesta haalittiin silloin kokoon jääräpäisesti.
Byrokratian rattaat liikahtivat myöhemmin keväällä 2009 täyden kierroksen, kun yllättäin valtio päättikin avata oman nettipokerisivuston. Raha-automaattiyhdistykselle sorvatun lain turvin, RAY aloittaa nettipokerin tarjoamisen lokakuussa 2010. Oheisesta videosta selviää moni asia. On koomista ja samalla surullista huomata, kuinka päättäjät, ovat täysin tietämättömiä pelimonopoliin liittyvistä asioista.
Videolla muistutetaan, että Veikkaus rikkoo markkinoinnissaan törkeästi EU:n asettamia määräyksiä. Olen aiemminkin täällä todennut, että RAY:n tarjoamat peliautomaatit ovat omien kansalaistemme laillinen ryöstö. Tulen tätä aihetta käsittelemään tulevaisuudessa tarkemmin.
On täysin käsittämätöntä, millaista koneistoa epäpätevät virkamiehet voivat liikutella omassa rinnakkaistodellisuudessaan. WinCapitan pelastus sekopäisiä virkamiehiä vastaan on lopulta se, että jäsenistöä on määrällisesti niinkin paljon. Siitäkään tuskin on haittaa, että jäsenistössä on mukana hyvinkin merkittäviä tahoja. Kuka uskaltaa ensimmäisenä astua julkisuuteen?
Oheinen video on katkelma MTV3:n 18.3.2009 esittämästä dokumentista. Toimittaja on dokumentissa selvästi myötämielinen nettipokeria kohtaan. Valuuttakaupan ymmärtämiseen ei kuitenkaan MTV3:n toimittajalla osaaminen riittänyt vuotta aiemmin. Toimittaja taisi olla eri.
Tunnisteet:
EU,
Johannes Koskinen,
Jouni Laiho,
Kari Kärkkäinen,
Lyly Rajala,
MTV3,
Olli Sarekoski,
Patrik Strang,
RAY,
Sinikka Mönkäre,
Suomi,
Veikkaus,
Ville Nurmi,
Ville Wahlbeck,
WinCapita
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

